|
Kuvataiteilija
Jukka Salo
Historiaa |
Olen syntynyt Karhulassa vuonna
1959.
Taiteesta
kiinnostuminen sekä sen tekemisen juuret
ovat syvällä. Jo aivan lapsena olin
innostunut piirtämään ja maalaamaan. Myös
sukujuureni ovat syvällä taiteen tekemisen
kentässä, vaikka lapsuudenkodissani ei kovin
taiteesta perustettukaan.Molemmat vanhempani
olivat kyllä
maalareita...rakennusmaalareita, joten
ensikosketuksen maalaamiseen sain varmaan jo
äidinmaidossa.
Lyhyenä
jaksona ennen armeijaa maalasin joitain
kymmeniä akvarelleja, jotka valitettavasti
ovat ajan saatossa kadonneet. Uudelleen
pensselinvarteen tartuin tosissani vuonna
1998. Samalla aloitin taiteen tekemisen
opiskelun ensin lukuisilla kursseilla ja
tärkeimpänä Pekka Halosen akatemiassa
Tuusulassa suoritin kuvataiteen
perustutkinnon. Kuva- ja mediataiteilijaksi
valmistuin Tuusulassa keväällä 2005.
2002
avautui ensimmäinen oma galleria "Salon
idea" Kotkassa Kapteeninkadulla. Tämän myötä
tekemiseni muuttui harrasteesta ammatiksi.
Sen jälkeen galleriani on sijainnut
Keskuskadulla ja sekä Itäkadulla Kotkassa.
Jyväskylään muuton jälkeen Salon idea avasi
ovensa Seppälän kankaalla Laukaantien
varrella.
Monien vaiheiden
kautta työskentelen nykyään Lahdessa,
jossa ateljeeni sijaitsee kotini
yhteydessä Liipolan kaupunginosassa.
Kuvataide on tullut jälleen hyväksi
harrasteeksi ja elantoni tulee
tietotekniikan parista.
|
Lähtökohta |
Oikeastaan aina lähtökohtani on
ollut havainto tai kokemus ja sen
käyttäminen ja muuntaminen erilaisiksi
teoksiksi. Luonto ja eritoten meri on
erityinen innoittaja. Lähestymistapani on
hyvin naturalistinen, oli sitten
kysymyksessä maisema tai muotokuva.
Abstrakti ilmaisu ei ole minua varsinaisesti
kiehtonut, vaikka niitäkin kyllä
maalaan...musiikissa taas abstraktius on
minulle tärkeä asia.
Akvarelli
on minulle hyvin luonnollinen väline,
vaikkakin se välillä tuntuu ylen vaikealta.
Muut mediat kuten hiili, grafiitti, akryyli,
ovat tulleet mukaan myöhemmin sähköistä
kuvankäsittelyä ja videota myöten.
|
Tekemisen
filosofia |
Maalaaminen on
minulle väline löytää, nähdä ja ymmärtääkin
asioita...ehkä pitäisi sanoa elää tuo meidän
jokaisen lähellä oleva kauneus. Maalatessa
joudun erityisesti katsomaan ja näkemään.
Tämän seurauksena olen löytänyt aivan uusia
ulottuvuuksia aivan arkisistakin asioista.
Mitään luomisen pakottavaa tuskaa en kyllä
tunne, vaikka tiedän sellaisia
taiteilijoitakin olevan. Taide ja
maalaaminen on iloinen asia, josta ammennan
energiaa samalla nauttien tekemisestä.
Töissäni on sanoma joka ei ole poliittinen
eikä rajusti kantaaottava, vaan se on
pienten asioiden huomaamista, ympärillämme
olevan luonnon kauneuden tajuamista. En siis
halua heittää katsojan silmille lokaa.
Sanomani muille on
yksinkertainen: Nähkää ja kokekaa kauniita
asioita, säilyttäkää ja vaalikaa sitä mikä
on hyvää. Rumuutta ja pahoja asioita näemme
ja kuulemme joka päivä, minä en halua olla
enää lisäämässä sitä tähän maailmaan.
Jos huomaan teokseni katsojan silmissä iloa
tai saan suupielessä hymyn karehtimaan, tuon
hyvän olon tai herätän mukavan muiston, niin
koen onnistuneeni tehtävässäni.
|
Esikuvia |
Niitä esikuvia joiden vaikutuksen
jälki näkyy teoksissani ainakin ovat
seuraavat: William Mallord Turner, Winslow
Homer, Trevor Chamberlain, Joseph Zbukvic,
Alvaro Castagnet, Joadoor, Fritz Jagobsson,
Shirley Felts, Jan Kooistra, Dawna Barton,
Tapani Kiippa. Ja niitä jotka vaikuttavat
muuten: Tyko Sallinen, Salvador Dali, Pablo
Picasso, John Cage, Karlheinz Stockhausen,
Isao Tomita, Jean Michel Jarre.
Yksi
erityinen alue on kuitenkin vielä
mainittava. Aasialainen kulttuuri. Olen
ollut neljästi Kiinassa tutustumassa
Kiinalaiseen kuvataiteeseen, sen
perinteeseen ja sen tekijöihin. Muutenkin
aasialainen kulttuuri ja sen kansat ovat
minulle tärkeitä. Kuvataide, musiikki,
ruoka, sisustus ja ehkä jopa tavat ovat
tulleet tutuksi arjessa täällä suomessa ja
siellä kaunana Shenzhenissä.
|
Aihepiirejä
|
Skaalani
kuvataiteen piirissä on laaja. Pienistä
grafiikan vedoksista suuriin
seinämaalauksiin,
fotorealistisesta
maalauksesta täysin abstraktiin ja kukista
kaloihin ja oikeastaan kaikkea siltä
väliltä. Siis en kammoksu minkään aiheen
käsittelyä.
|
|
|
|